Reidarin joululaulu

Kun syksyllä vierailin tyttäreni luona Rovaniemellä, kävimme Kulttuuritalo Korundissa katsomassa Reidar Särestöniemen näyttelyn. Olen aina tykännyt Särestöniemen töistä. Ostin hänen maalauksistaan tehdyn muistipelin tuliaisiksi äidille. Siitä on tullut varsinainen hitti. Olemme pelanneet muistipeliä ahkerasti kolmen sukupolven voimin.

Veljentyttären kanssa lisäsimme pelin vaikeusastetta: pitää tietää myös teoksen nimi. Nimet eivät ole aivan yksinkertaisia: ”Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille”, ”Stalin galaktisessa ajantajussa”, ”Luostari arktisen valtameren rannalla”, ”Lapinkylä Jäämeren rannalla”, ”Taivaanjaaran toinen elämä”, ”Reidarin joululaulu”… Olen kyllä haka muistamaan nimet, mutta huono löytämään pareja. En vain muista ylösalaisin käännettyjen korttien sijaintia, varsinkin kun kuvat muistuttavat paljon toisiaan.

Vasemmalta: "Taivaanjaara ja yöaurinko", "Taivaanjaaran toinen elämä" ja "Taivaaseen on monta tietä (Taivaanjaaran januskasvot)".

Jotkin asiat eivät näköjään muutu koskaan: sisko voittaa minut muistipelissä joka kerta yhtä ylivoimaisesti kuin lapsena. 



"Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille".

"Reidarin joululaulu".

Opettelen valokuvausta, mutta toistaiseksi sekä kuvien ottaminen että niiden katsominen aiheuttaa lievää päänsärkyä.