Kemikaliokaupan nuori myyjätär

Äiti pääsi kuudentoista ikäisenä kemikaliokauppaan ensin asiatytöksi, sitten myyjättäreksi. Kemikalion omistajatar arvosti suuresti sitä, että äiti osasi puhua ruotsia. Silloin, kun hän ei halunnut asiakkaiden tai muiden myyjättärien ymmärtävän, hän saattoikin puhua äidille ruotsia. Äiti oli muutenkin omiaan asiakaspalvelutyöhön, puhelias ja neuvokas.

Kemikaliossa työskenteli myös kokenut ja arvostettu vanhempi myyjätär, neiti Nylund, jolla oli äidin mielestä kerrassaan mahtava pystynutturakampaus. Neiti neuvoi äitiä aina ystävällisesti. 

Kerran kauppaan tuli mieshenkilö, joka halusi ostaa varmuusvälineitä. Äiti ei ollut koskaan kuullut sellaisista puhuttavan, mutta arveli miehen tarkoittavan tietenkin hakaneuloja. Niitä oli myynnissä useampaa kokoa, joten äiti kysyi asiakkaalta, mitä kokoa saisi olla. Mies vastasi punehtuen, että ihan sellaista keskikokoa. Hän poistui kaupasta hakaneulapussi mukanaan.

Neiti Nylund tuli äidin luo ja kysyi: ”Kuule, mitä se asiakas halusi ostaa?”  Äiti selitti. ”Ja sinä myit hänelle hakaneuloja?” neiti toisti. Sitten hän nosti erään laatikon kantta: siellä oli erivärisiä kondomipakkauksia. Äiti muistaa, että punaisessa luki Venus. ”Nämä ovat sellaisia, ettei tule raskaaksi, jos ollaan sillä tavalla”, neiti selitti. ”Nämä ovat niitä varmuusvälineitä.”

Kemikaliokaupan myyjätär peilaa tottuneesti, vaikka ihan kaikki käsitteet  eivät olleet vielä hallussa.