keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Hurmuri Waldo





Lapin-reissu on nyt onnellisesti tehty. Mittariin kertyi 1800 kilometriä, joista Markku ajoi jokaisen. Minä luin ja katselin maisemia, äiti kutoi ja katseli maisemia. Matka taittui mukavasti.

Lumiraja tuli vastaan jossakin Oulun ja Rovaniemen välillä. Yövyimme mennen tullen Oulussa, mikä oli hyvä ratkaisu. Siitä oli kohtuullinen matka niin Rovaniemen ja Kittilän suuntaan kuin Keski-Suomeenkin. Menomatkalla Oulussa äiti näki unta ukosta, joka keekoili värikkäässä saamelaisasussa. Ei se osoittautunut enneuneksi: emme tavanneet yhtäkään saamenasuista miestä koko matkalla. Ehkä äidin alitajunta vain viestitti siirtymisestä kohti napapiiriä.

Tapasimme tyttäreni Rovaniemellä. Kävimme sekä hänen kodissaan ja opinahjossaan Lapin yliopistossa. Tästedes on mukavampi puhua puhelimessa, kun tietää mielikuvissa sijoittaa hänet oikeisiin paikkoihin. Kesätöitä tyttö hakee melkein kotikulmilta viimekesäiseen Utsjokeen verrattuna: Kittilästä.

Säät suosivat meitä. Päivät olivat keväisen kuulaita, yöllä piti pientä pakkasta. Äiti vietti ystävättärensä luona Kittilässä pari päivää, me olimme Rovaniemellä. Otimme kaupunkia haltuun kävelemällä valtavasti. Eksyimme monta kertaa ja totesimme kaupungin vaikeasti hahmotettavaksi. Tytär vahvisti tämän kahden vuoden kokemuksellaan.


Tällainen näkymä avautui tyttären opiskelukaupunkiin Ounasvaaran laelta.

Kotikulmilla oli reissumme aikana tapahtunut kummia. Sukuun oli tupsahtanut uusi koira, hurmuripoika Waldo. Pienokainen – jos alaskanmalamuutin pentua ylipääntään voi pienokaiseksi sanoa – on sulattanut kaikkien sydämet, yllättäen jo ensitapaamisella myös Aasan.


Waldon ensivisiitti Aasa-tädin luokse sujui yli odotusten.

Mutta palataan hetkeksi ajassa kahdeksan viikkoa taaksepäin, Waldon syntymän aikoihin. Seuraa kuva-arvoitus: Kuinka monta koiraa löydät alla olevasta kuvasta?




Oikea vastaus: neljä. Mutta se, mikä kolmesta tuolloin syntyneestä pennusta on Waldo, jää arvaukseksi. Oletettavasti sen tumma pää pilkistää emon takajalan ja hännän välistä. Ikää pennuilla on kuvassa tunnin verran. Emo hoiti pentunsa mallikkaasti ja oli tyytyväinen päästessään urakkansa päätteeksi niistä eroon. 

Nyt Waldo on kotiutunut muutamia päiviä uuteen laumaansa maalla veljentyttären talossa. Bombo ja kaksi kissaa ovat ottaneet tulokkaan hyvin vastaan. 


Bombo suhtautuu pentuun isällisesti...

... vaikka kyllä se välillä mietteliääksi pistää. 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti