Perheen pienin

Kuopus täyttää pian 16 vuotta. Peruskoulu päättyy tänä keväänä. Kesätyöhakemuksia on kirjoiteltu. Tänään hän pukeutui isoveljensä lakkiaispukuun koulun tanssiaisia varten. Puvusta oli yhtäkkiä tullut sopiva.

Minä olen 174 senttiä pitkä. Siinä on naiselle vartta mielestäni ihan kohtalainen määrä. Silti olen perheen pienin, kuopuskin on minua reilusti päätä pidempi.

Milloin tässä näin kävi?

Sen taivastelu, "kuinka nopeasti vuodet vierivät", on aina ennen tuntunut minusta jokseenkin pateettiselta. Ei tunnu enää. Hölmistyneenä mietin asiaa tämän tästä. Ja siinä miettiessä ajankulku sen kuin nopeutuu.