Myyräkuumetta ja muita sattumuksia

Blogissa on ollut hiljaista, talossa ei. En kerta kaikkiaan ole ehtinyt kirjoitella.

Olemme keränneet mustikoita. Kasassa on yli kymmenen ämpäriä, joten tavoite on saavutettu. Kaikki tästä yli menevä on bonusta.

Pian kypsyvät vatut.

Tytär tuli Rovaniemeltä ja sairastui äkillisesti. Kuume nousi korkeaksi ja päätä särki niin kuin ei koskaan ennen. Pelättiin puutiaisaivokuumetta taannoisen punkkilöydöksen jälkeen. Kyyditsin tyttöä päivystykseen pariinkin otteeseen. Lopulta saatiin tulos: myyräkuume. Kerrostalossa asuva tytär ihmetteli, mistä on voinut saada tartunnan, kun ei ole kolunnut pelloilla, liitereissä eikä mökeillä – ei ole ollut 'myyräkontakteja', niin kuin hoitohenkilökunta asian ilmaisi. Lehdestä luimme, että Lapin myyräkanta on tänä vuonna ennätyksellisen suuri. Kai taudin sitten voi saada kävelylenkillä väärässä paikassa väärään aikaan?

Kasvihuone on ihana mutta edelleen keskeneräinen.

Viikko on nyt vierähtänyt ja tyttö potee edelleen. Terveyskirjaston sivuilta hän luki, että myyräkuume voi kestää kolmekin kuukautta.

Toissailtana äidin olkapää meni sijoiltaan. Varasimme ajan lääkäriin, mutta kipu hellitti juuri ennen vastaanotolle menoa. Olkapää oli ilmeisesti mennyt itsestään paikalleen, kun äiti tuskissaan roikotti käsiään alaspäin. Lääkäri arveli, ettei mitään repeämiä ole. Äiti oli helpottunut. Marja-aika, ja kaikki! Ei tässä olisi joutanut käsipuolena kulkemaan.

Tänään aamukahvit olisi hyvin voinut juoda puutarhassakin. On lämmin!

Kaunis tunkeilija kukkapenkissä.

Minä olen edelleen koettanut saada lisätunteja vuorokauteen heräämällä 4.30 Markun lähtiessä töihin. Olen onnistunutkin. Eilen sain luvattoman kauan tekemättä roikkuneen lehtijutun liki valmiiksi ennen kuin keitin aamukahvit seitsemän aikaan. Kahville paistoin tuoreet sämpylät. Tänään sain samalla metodilla erinäisiä rästiin jääneitä paperitöitä hoidettua kello neljän ja seitsemän välillä. Käyskentelin sitten pihalla kameran kanssa ja päätin ehtiä kirjoittaa edes nämä päällimmäiset kuulumiset talosta.

Aikaisissa aamuissa on syksyn tuntua. Kuopuksen koulu alkaa ensi viikolla.

Kasvimaan yllä leijuu aamuisin ihan selvästi syksy.

Äidin kylvämät kehäkukat alkavat kukkia.

Tytär on luvannut oikolukea kirjani käsikirjoituksen. Nyt kun hänellä on aikaa.

Kello on jo yli yhdeksän. Taidan alkaa herätellä jälkikasvua ja ryhtyä päivän askareisiin.

Pyykit olivat unohtuneet yöksi ulos.