keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Ikkunan takana pimeys, sisällä joulu




Talo viettää hiljaiseloa joulun aikaan. Lapseni lähtivät isänsä luo, joten en tehnyt ihmeempiä jouluvalmisteluja. Aasakin lähti lasten mukana joulunviettoon.

Pienet kuuset sentään koristelimme sekä ylä- että alakertaan. Joulutähdet olemme laittaneet ikkunoihin jo aikaa sitten.

Aattona kuopus soitti: Aasa oli tyhjentänyt konvehtirasian, jättänyt pohjalle vain ananaskonvehdin. Ei siitä onneksi mitään vakavampaa seurannut tälläkään kerralla, vaikka suklaan sanotaan olevan vaarallista koirille. 

Pääsimme äidin kanssa nauttimaan herkkuja notkuvista joulupöydistä laittamatta itse tikkua ristiin: aattoa vietimme siskoni perheen kanssa, joulupäivää vanhimman veljeni luona. Olemme siis pysyneet tiiviisti täällä mäellä. Kotona olemme käyneet lähinnä nukkumassa, kahvittelemassa kynttilän valossa ja tietenkin pelaamassa korttia. 


Pukki vieraili aattoiltana siskoni talossa, vaikkei lumesta ollut tietoakaan. 



Puolivahingossa taisi syntyä mukava uusi jouluperinne: mäen ikätontut keksivät järjestää talkoot, joissa valmistettiin joululaatikot koko porukalle sen sijaan että jokainen tuusaisi niitä omissa oloissaan. Talkoita pidettiin vanhimman veljeni luona kahtena iltana. Niihin varattiin perunoita viisi kiloa, bataattisosetta neljä kiloa, lanttusosetta saman verran, kermaa pari litraa, maitoa kolmisen litraa... Äiti neuvoi vanhanaikaisen perunalaatikon, tuuningin, teon. Perinteitä on taas onnistuneesti välitetty kolmannelle polvelle. Lisäksi tehtiin bataatti- ja lanttulaatikot. Kukin osallistuja vei laatikkonsa raakana kotiinsa, valmiiksi paistoastiaan laitettuna.






Laatikoista tuli jälleen valtavan herkullisia, ja niitä riitti ruhtinaallisesti jokaiseen joulupöytään. Itse pistän omani uuniin vasta huomenissa, kun lapset tulevat kotiin.





Vettä on satanut jo monta päivää. Viimeisetkin lumet hupenevat. Ei se kuitenkaan ole joulun tunnelmaa vienyt, sitä, joka syntyy, kun yhdessä istuudutaan pöydän ääreen kynttilöitten tuikkiessa. Ja ikkunoitten takana levittäytyy loputon pimeys. 

Aattoyönä sisko ja äiti kävivät isän haudalla. Vesisateessa he kulkivat läpi kynttilämeren. 





Nyt keittiöstä leviää kahvin tuoksu. Äiti ja miesystäväni ovat valmistaneet meille Irish Coffeet. Pelaamme vielä yhden pelinkin. 


Sisko kuvasi joulun tunnelmaa kotonaan ja talkoopuuhia veljemme luona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti