Lenkit koirien kanssa ovat typistyneet päivä päivältä; Aasan kanssa tuskin pääsee enää oman tontin rajojen ulkopuolelle ilman että se joutuu paniikkitunnelmiin. Puistatellen ja tassujaan nostellen se säntäilee kotia kohti.
Kylmää on, mutta niin kaunista!
Remontti yläkerrassa on edennyt vähin erin. Markku on vanhimman veljeni avustuksella purkanut, levyttänyt seiniä, maalannut. Joka päivä jotakin, mutta paljon on vielä edessä päin. Huomenna käynnistyy putkiremontti.
Äiti on asunut alakerrassa jo kuukauden, mutta on sopeutunut hyvin. Tiedä sitten, kuinka paljon hiljaa mielessään haikailee jo omiin ympyröihinsä.
Vuosi vaihtui leppoisasti. Äiti juhlisti sitä erämaan keskellä, toisen veljeni mökillä. Vili oli tietysti mukana, ja koiraseuraakin oli tarjolla: Bombo ja Waldo. Mökiltä heidän matkansa jatkui seuraavana päivänä maalle veljentyttären luokse.
Me olimme taas Markun talolla pauketta paossa. Saunoimme ja istuimme paljussa katselemassa harvakseltaan järven takaa leiskahtelevia raketteja, niin kuin jo viime vuosina on perinteeksi tullut. Ja olimme jälleen unten mailla vuoden vaihtuessa uudeksi. Sisko oli tällä kertaa seuranamme. Sen verran rakettien pauke tunkeutui nyt maaseudun rauhaankin, että Aasa rohkeni vain välttämättömimmille tarpeilleen talon seinustalle, ihan oven lähelle. Totesinkin, että uudenvuoden aatto on vuoden ainoa päivä, jolloin Aasan voi huoletta päästää ulkoilemaan kytkemättä hihnaan.
Loppiainen oli eilen, joulun aika päättynyt. Tytär saatetaan illalla Rovaniemen-junaan. Kun seuraavan kerran tapaamme, on kevät pitkällä.
Päivät pitenevät selvästi jo nyt.
Vuosi on käynnistynyt remontin merkeissä, ja samaa on luvassa ainakin lähikuukaudet. Tälläkin hetkellä yläkerrasta kuuluu narinaa ja pauketta: Markku purkaa lattiaa. Muovimaton tilalle tulee lautalattia, joka maalataan näillä näkymin vaaleaksi, ehkä harmaaksi. Huomenna haetaan lautaa.
Mahtaako alkanut vuosi tuoda tullessaan muutakin kuin vasaranpauketta? Ainakin joitakin reissuja, mikäli suunnitelmamme toteutuvat. Joskus maaliskuulla suuntaamme Markun kanssa pohjoiseen, Äkäslompoloon. Matkalla pysähdytään tietysti Rovaniemellä mennen tullen. Huhtikuun lopulla lähdemme ihmettelemään Prahan kevättä. Matkaan lähtee äiti ja kaikki hänen lapsensa puolisoineen, ehkä kolmatta polveakin.
Kesällä äiti haluaisi käydä vielä kerran kotiseudullaan Suojärvellä. Eiköhän tässä ole suunnitelmia riittämiin.
Syksyllä juhlitaankin jo kahdeksankymppisiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti