sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Kuulumisia jälkikäteen





Alkukesän hurjan työsuman vuoksi en ole ehtinyt kertoa kuulumisiamme kunnolla pitkään aikaan. Kertoilen siis näin jälkikäteen. Juuri ennen juhannusta sain sopivasti yhden ison, monta iltaa nielleen työn käsistäni, joten vapaa tuntui oikealta vapaalta. Saimme ihanan, rauhaisan juhannuksen.

Aloitan viimeisimmästä eli tästä juhannuksesta. Kävimme vierailulla veljeni ja hänen vaimonsa mökillä. Nostimme kauniilla kalliorannalla maljan keskikesälle ja tuoreelle avioparille: heidät vihittiin viime viikonloppuna samoissa mökkimaisemissa. Onnea ja rakkautta!

Illaksi tulimme kotiin ja lämmitimme pihasaunan, ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Äiti teki vastan. Tuoreitten koivunlehtien tuoksussa saunan löylyssä karisivat viimeisetkin työkiireitten hartioille kasaamat jännitykset.


 




Markku savusti kalaa, sisko teki perunasalaatin. Viime viikolla Venäjältä tuomamme kuohuviinit maistuivat keskikesän juhlalta. Juhannuspäivän iltapäiväteelle paistoin nokkoslettuja.


 

Koska vapaapäiviä siunaantui juhannuksen seutuun peräti kolme ja pihatyöt olivat pahasti pääseet kasaantumaan, en tietenkään voinut pitää näppejäni erossa istutushommista. Keli oli siihenkin paras mahdollinen. Niinpä eilispäivä vierähti tiiviisti ulkona. Sisko tarttui meistä rivakampana lapionvarteen, ja rinteeseen syntyi uusi kukkapenkki. Istutimme siihen punaväriminttua, kuunliljoja, kurjenpolvia ja siperianunikkoa. Reunaan siirsimme vanhan syreenin juurivesoja. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Markku leikkasi alas tautien vaivaamat mustaherkukkapensaat ja hävitti niiden kuivuneet oksat polttamalla. Minä maalasin vanhan rottinkituolin valkoiseksi ja laitoin kasvihuoneeseen. Siitä tuli aika ihana. Toivottavasti joskus ehdin istuskella tuolissa ihastelemassa vehmautta.

Kasasimme kuormalavoja pöydäksi vanhan saunan terassille. Toimeliaan päivän päätteeksi saunoimme taas.


 

Tänään sataa, ja se on hyvä. Ehdimme taas pelata korttia. Istutetut kasvit pääsevät hyvään alkuun, ja tulipahan kirjoitettua edes tästä juhannuksesta.

Lähipäivinä kerron sissikanoistamme, Karjalan-retkestämme ja puutarhanhoidon tehoyksiköstä (tai pikemminkin -kaksikosta), muun muassa.



Sisko kuvasi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti