Lahjatoive: kaunis, vaalea liiteri

Viime päivät ovat soljuneet lempeinä ja aurinkoisina, onnellisina. Vauhdilla etenevä kevät tarjoilee antejaan yltäkylläisesti. Uusia kasveja putkahtelee maasta joka päivä.Tulppaaneissa on jo isoja nuppuja. Kirjopikarililjat ovat mukavasti levinneet. Maa on sinisenään kevätkaihonkukkia. 

Ihmekin tapahtui: se Piion pihasta tuotu jasmike, jota luulin pystyynkuolleeksi, tekee kuin tekeekin silmuja.

Ei sittenkään kelo!

Markku näki yhtenä päivänä valkorintaisen linnun pujahtavan kuusessa olevaan pönttöön. Naapurin Markus arveli sitä kirjosiepoksi. Tuomeen sijoitettu pönttö on jo lehtiverhon kätkemä. Emme ole varmuudella saaneet selvää sen asukkaista. Toivottavasti sielläkin on elämää.

Tuomi kukkii ihan kohta. 

Vietimme äitienpäivää pienimuotoisesti, sillä äiti on kovassa flunssassa. Jaksoi hän sentään hetkeksi tulla ulos kahville. Toivottavasti hän tokenee pian, sillä ensi viikolla meidän pitäisi jo olla Prahassa.

Emme tehneet tänään edes täytekakkua, mustikkapiirakka ja kermavaahto saivat kelvata. Istuimme paviljongissa, johon edellisenä iltana olin värkännyt vanhat verhot. Niistä tuli oikeastaan ihan kivat, ja ne suojaavat kyllä kovimmalta auringonpaahteelta.

Tytär oli pikavisiitillä Rovaniemeltä. Hän valmisti kuopuksen kanssa aamulla hedelmäsalaattia. Saimme Markun kanssa ylellisesti aamukahvit vuoteeseen.

Esikoinen oli töissä, mutta antoi minulle äitienpäivälahjansa jo etukäteen. Se on oikein mieleinen: hän on luvannut tehdä pihakaivon viereen laatoituksen. Pintamaa alueelta on nyt kuorittu ja maata tasoitettu. Homma jatkuu lähipäivinä.

Laatoituksella pysyy sitten ryhdissä sekä matontamppausteline että kasteluvesisaavi. Tähän saakka ne ovat kenottaneet kaltevalla nurmella.

Luova tauko. 

Syntymäpäiväni osuu äitienpäivän kylkeen. Tällä kertaa esitin lapsilleni myös syntymäpäivälahjatoiveen. Haluan liiterin etuosasta vaalean, miellyttävän tilan, jossa tavarat ovat kauniisti hyllyillä! Ja johon tulee ikkunasta valoa. Nyt ikkunaa peittää kamala, epäkäytännöllinen toimistokaappi, joka on vuosien saatossa täyttynyt kaiken maailman roinalla. Ikkunan edessä seisova kaappi on yksi talomme lukuisista kummallisuuksista. Se kun vaan on aina ollut siinä.

Olen alkanut kyseenalaistaa näitä itsestäänselvyyksiä.

Liiterin etuosa nyt. 

Jotain tällaista tavoitellaan. Löysin kuvan naistenlehdestä.

Lapset myöntyivät, eivät kai voineet muuta. Odotan projektia innolla. Teippasin liiterin oveen kuvan siitä, mitä tuleman pitää.