Juhlasta arkeen

Juhannusta on nyt juhlittu perinteisin ja vähän uusinkin tavoin. Meille uusi kokemus oli käynti juhannustansseissa. Vanhalla tanssilavalla Päijänteen rannalla oli juhannusaaton elementit kohdallaan: ilma kuin linnunmaitoa, laskevan auringon purppuranpunaiseksi maalaama taivas, saarten täplittämä järvenselkä, järvellä lipuvat veneet, tanssimusiikki. Kun kokko sytytettiin iltakymmeneltä, nautimme leivoskahvit. Taivaalle nousi epätodellisen suuri kuu.

Perinteistä oli se, että söimme hyvin, joimme hyvin, saunoimme hyvin.

Siskonmies toi pirskahtelevan punaviinin Italiasta.

Maailman yksinkertaisin ja herkullisin lohi: mausteena vain merisuolaa.

Ruotsalaiset uudet perunat yllättivät maukkaudellaan.

Leenan reseptillä tehty katkarapusalaatti kuuluu joka juhlaan.

Mansikkainen jälkkäri

Juhliminen on ihanaa, mutta ihanaa on myös palata arkeen. Ikään kuin siirtymäriittinä kävin jo tänään hyvissä ajoin kiertämässä Aasan kanssa kahdeksan kilometrin metsälenkin. Huomenna on sitten kevyempi siirtyä työn pariin. 

Juhannuspäivänä äiti pääsi mielipuuhaansa, ongelle.

Sisko kuvasi.