sunnuntai 23. kesäkuuta 2013




Juhlasta arkeen


Juhannusta on nyt juhlittu perinteisin ja vähän uusinkin tavoin. Meille uusi kokemus oli käynti juhannustansseissa. Vanhalla tanssilavalla Päijänteen rannalla oli juhannusaaton elementit kohdallaan: ilma kuin linnunmaitoa, laskevan auringon purppuranpunaiseksi maalaama taivas, saarten täplittämä järvenselkä, järvellä lipuvat veneet, tanssimusiikki. Kun kokko sytytettiin iltakymmeneltä, nautimme leivoskahvit. Taivaalle nousi epätodellisen suuri kuu.

Perinteistä oli se, että söimme hyvin, joimme hyvin, saunoimme hyvin.


Siskonmies toi pirskahtelevan punaviinin Italiasta.
Maailman yksinkertaisin ja herkullisin lohi: mausteena vain merisuolaa.



Ruotsalaiset uudet perunat yllättivät maukkaudellaan.
Leenan reseptillä tehty katkarapusalaatti kuuluu joka juhlaan.
Mansikkainen jälkkäri


Juhliminen on ihanaa, mutta ihanaa on myös palata arkeen. Ikään kuin siirtymäriittinä kävin jo tänään hyvissä ajoin kiertämässä Aasan kanssa kahdeksan kilometrin metsälenkin. Huomenna on sitten kevyempi siirtyä työn pariin. 



Juhannuspäivänä äiti pääsi mielipuuhaansa, ongelle.

Sisko kuvasi.

torstai 20. kesäkuuta 2013

                      

                      Ihanaa juhannusta!







Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessä on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

(Eino Leino)



Sisko kuvasi.

torstai 13. kesäkuuta 2013


Tuulen ja mäntysuovan tuoksua



Minulla on rasitusvamma ranteessa, äidillä kuluma olkapäässä. Painepesuri on rikki. Ehdin jo huolestua, kuinka käy mattojen pesun tänä kesänä. Mutta eipä hätää, kun perheessä on salskea urheilijanuorukainen. Lämmitimme pihasaunan padassa vettä, poika kuurasi juuriharjalla mattoja, minä valelin vedellä.

Juhannukseksi voimme levittää lattialle puhtaat, tuulelta ja mäntysuovalta tuoksuvat räsymatot.




Matonpesu-urakan päätteeksi virittelimme tiilistä kyhätylle grillipaikallemme nuotion. Hiilloksen tekeytyessä innostuimme puuhailemaan pihalla enemmänkin: äiti lyhenteli ja solmi vanhoja mattoja puutarhatuoleihin pehmusteeksi, minä leikkasin ruusuja, maalasin ankeat vanhat klaffituolit valkoisiksi, hain luonnonkukkia maljakoihin. Palkitsimme lopuksi itsemme paistetulla makkaralla, fetasalaatilla ja teellä.

Viileässä illassa oli hyvä vire. 









sunnuntai 9. kesäkuuta 2013



Helteisen viikon varrelta


Kaiken kiireen päälle sain ikävän kesäflunssan. Se vei toviksi äänen, ja valvottaa edelleen yskän muodossa öisin. Pakollisten töitten lisäksi en ole saanut menneellä viikolla aikaiseksi juuri mitään. 

Äiti on tehnyt helteessä valtavan urakan kasvimaalla yksin. Nyt on porkkanat, punajuuret, pavut ja mangoldit kylvetty. Itämistä odotellaan.

Kun tokenin vähän flunssasta, kävimme keräämässä nokkoset. Äiti teki niistä nippuja, joita ryöppäsi hetken kiehuvassa vedessä. Niput hän ripusti kuivumaan vinttiin, jonka peltikatto on lämmittänyt paahtavan kuumaksi. Sieltä kuivat nokkoset voi murskata suoraan purkkeihin.




Helleviikko päättyi ukkosmyrskyyn. Rankkasade teki kyllä maalle ja istutuksille hyvää. Kova ukonilma osui myös perjantai-iltaan, jolloin Piio järjesti perinteiset härkänaisten syntymäpäivät. Tällä kerralla joukossa oli myös yksi skorpioni

Juhlien ajankohtaa oli paremman sään toivossa siirretty jo kuukaudella. Nyt sitten juhlittiin ukkosen keskellä. Onneksi Piiolla on ihastuttava huvimaja, Willa Wilma. Siellä oli itse asiassa mukava kuunnella sateen ropinaa. Ilman huvimajaa puutarhajuhla näissä olosuhteissa olisikin ollut hankalampi juttu. Nyt saimme kastumatta nauttia kuohuviinistä, juuri jauhetusta kahvista ja Piion tekemistä herkuista. 





Sateisesta säästä huolimatta vihreys tuntui tulvivan huvimajan kaikista ikkunoista sisään. Kesä on kauneimmillaan.